KasarmiTalli jää kesälomalle ensi viikolla

Ruokaravintola KasarmiTallin henkilökunta lomailee ensi maanantaista alkaen seuraavan kolmen viikon ajan, jolloin ruokaravintola on suljettu. Ajalla 6.7. – 24.7. ei siis ruokailumahdollisuutta jäsenruokalassa. KesäTerassi on kuitenkin avoinna ma – pe klo 10.30 – 13.30 säävarauksella.

Kaupasta tulevaa lahjoitusleipää jaetaan loma-aikana Terassilta.

Tänään torstaina KasarmiTallissa on tarjolla hernekeittoa ja pannaria tai vaihtoehtoisesti pyttipannua.

Huomenna perjantaina on tarjolla grillipihvi persiljavoilla sekä lisukkeina lohkoperunat. Tällä herkulla on erikoishinta eli 5 euroa. Kasvisvaihtoehtona bataattikeitto normaaliin keittolounashintaan.

P.s. TST ry:n työntekijöille tarjotaan keittolounasta myös KasarmiTallin loman aikana.

KasarmiTalli toivottaa kaikille asiakkailleen hyvää kesää!

 

 

TVY ry:n puheenjohtaja perää työllisyysmäärärahoihin lisäbudjettia

TVY:n tiedote 29.6.2015

Työllisyysmäärärahoihin tarvitaan kipeästi lisäbudjetti

ELY-keskusten mukaan työllisyysmäärärahoihin tarvitaan 110 miljoonan euron lisäbudjetti, sillä määrärahat on jo pitkälti käytetty tai sidottu tälle vuodelle. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on jättänyt tekemättä työllisyyteen lisäbudjetin tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla ja nousee yhä.

Viime hallituskaudella lisättiin työllisyysmäärärahoja, jos ne loppuivat kesken kauden. Perustuslain 18 pykälän mukaan ”julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.” Työllisyysmäärärahoilla tarjotaan yksilöllistä tukea työllistymiseen.

Hallituksen toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hallitus on sitoutunut edistämään työllisyydenhoitoa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassa pyritään katkaisemaan työttömyys aikaisessa vaiheessa, koska työttömyyden pitkittyminen tekee työllistymisestä haastavampaa. Tanska käyttää työllisyyteen OECD:n mukaan yli kaksinkertaisen määrän rahaa Suomeen verrattuna. Tanskassa työttömyys on pysynyt alhaisella tasolla (4 – 6 %) taantumasta huolimatta. Suomessa työttömyysaste on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut 11,8 prosenttiin.

Ilman työllisyysmäärärahoja TE-toimistojen tehtäväksi jää lähinnä MOL:n verkkosivujen esittely ja työttömyyden toteaminen.

 

Jukka Haapakoski
Puheenjohtaja

TVY ry

Seuraava Tärppi ilmestyy syyskuussa

Neljä kertaa vuodessa julkaistava Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti Tärppi ilmestyy seuraavan kerran syyskuussa viikolla 38. Lehteen tuleva materiaali on toimitettava tiedotukseeen 7.8. mennessä. 

Tärppiinhän voivat kaikki jäsenet kirjoittaa, ja juttuehdotuksia voi lähettää tiedotuksen sähköpostiin tiedotus@tstry.com. Erityisesti mikäli sinulla on kerrottavaa aiheesta välityömarkkinat ja niiden tärkeys, niin laita kynä laulamaan ja lähetä lopputulos tiedotukseen!

Aurinkoista kesää!

 

 

TST ry:lle lahjoitus Liedon Säästöpankilta

Liedon Säästöpankki on valinnut vuoden 2015 vastuulliskonseptin tukikohteensa ja Turun Seudun TST ry on yksi näistä kohteista. Päätös tukikohteista tehtiin jo kolmatta kertaa yleisöäänestyksen perusteella. Liedon Säästöpankin toimintapaikkakunnilla ääniä annettiin 540, ja valtaosa äänistä kohdistui lasten ja nuorten sekä vanhusten tukemiseen.

Liedon Säästöpankki tukee paikallista hyvinvointia ja yhden suuren lahjoituksen sijaan tukea annetaan useammalle toimijalle. Tuensaajat on valittu saatujen ehdotusten joukosta seuraavasti:

  • Liedon 4H-yhdistys, tukisumma 10 000 euroa (nuorten yrittäjyys, työelämävalmiudet ja työllistäminen)
  • Hope Turku, tukisumma 7 500 euroa (vapaaehtoisvoimin toteutettavaa avustustyötä lapsiperheille)
  • Liedon VPK, tukisumma 7 500 euroa (kolmen defibrillaattorin hankinta)
  • Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry, tukisumma 7 500 euroa
  • Special Olympics, tukisumma 2 500 euroa (Kisamatka Los Angelesiin)
  • Joululahja varattomille lapsille, tukisumma 2 000 euroa
  • Sykerö, lapsisyöpäpotilaat ja heidän perheet, tukisumma 1 000 euroa
  • Turun seudun työttömät TST ry, tukisumma 1 000 euroa
  • Eläinsuojeluyhdistys Turku, tukisumma 1 000 euroa

Turun Seudun TST ry kiittää kaikkia äänestäjiä sekä Liedon Säästöpankkia tuesta. Lahjoitus käytetään Työttömien Föriristeilyn ruokahankintoihin. Torstaina 27.8. järjestettävässä tapahtumassa on jaossa ilmaista lohikeittoa. Tervetuloa herkuttelemaan ja nauttimaan kaikesta muustakin ilmaisesta ohjelmasta! P.s. Tähtiesiintyjänä tapahtumassa musisoi Kauko Röyhkä.

Lieto_Sp-logo_slogan

Onnen Päivät – liput haettavissa!

Tiedoksi kaikille niille onnellisille(?), jotka ovat menossa katsomaan Samppalinnan Kesäteatteriin Onnen Päivät -musikaalikomediaa, teatteriliput ovat noudettavissa Toimintakeskuksen Infosta.

 

Sunnuntaina Turun vesilaitosmuseossa avoimet ovet

Turun vesilaitosmuseossa on sunnuntaina 28.6 avoimet ovet klo 12 – 15.

Turun vesilaitosmuseo esittelee vesilaitostoiminnan historiaa aidossa vesilaitosympäristössä. Museorakennus on vuonna 1923 valmistuneen Halisten pintavesilaitoksen entinen päärakennus, jonka tiloissa puhdistettiin ja analysoitiin Aurajoen vettä vielä 1950-luvulla. Vanhan kemikalointisalin näyttely johdattaa kävijän turkulaisen juomaveden tarinaan. Laboratoriopuolella on esillä veden laadun tarkkailussa käytetty täydellinen laboratoriovälineistö. Museo on osa paikallishistoriaa, tervetuloa tutustumaan!

Hinta:
Ei pääsymaksua.

Lue lisää Turun vesilaitosmuseo

Pyrähdä keskiaikaan – menovinkki viikonlopulle

Keskiaikaiset markkinat to‒pe klo 12‒20 ja la‒su klo 12‒18

Turun Vanhalla Suurtorilla järjestettävät Keskiaikaiset markkinat on Suomen suurin keskiaika- ja muinaistapahtuma.

Lue lisää: Keskiaikaiset markkinat

Tapahtumien viikonloppu

Keskiaikaisten markkinoiden lisäksi Turussa on tänä viikonloppuna toinenkin ilmaistapahtuma eli Turku Acoustic.

Jo torstaina alkanut akustisen musiikin ilmaistapahtuma järjestetään Turun Aurajoen rantamaisemissa, Turun Tuomiokirkkotorilla (Uudenmaankatu – Piispankatu – Tuomiokirkon puisto – Akatemiankatu välinen alue).

Tapahtuma-alue on auki seuraavasti:

to 25.6. klo 12 – 20

pe 26.6. klo 12 – 24 (K18 klo 20 – 24)

la 27.6. klo 12 – 24 (K18 klo 20 – 24)

su 28.6. klo 12 – 18 (lastenohjelmaa klo 12 – 14)

Lue ohjelma Turku Acoustic 25.6. – 28.6.

Palkkatuen määrärahat hupenivat: ei uusia työsopimuksia

Varsinais-Suomen TE-toimiston työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahat ovat tältä vuodelta loppumaisillaan.

Syynä tähän on osaltaan se, että työmarkkinatukirahat, joita ennen käytettiin myös palkkatukien osarahoituksena, siirtyivät Sosiaali- ja terveysministeriöltä Työ- ja elinkeinoministeriön hallittaviksi. TEM:n määrärahaa ei kuitenkaan lisätty vastaavalla summalla. Vaikka merkittävä osa työllistämismäärärahoista on kohdennettu pisimpään työttömänä olleisiin, oli rahaa kokonaisuudessaan varattu aiempia vuosia vähemmän.

Käytännössä määrärahojen loppuminen tarkoittaa TST ry:llä sitä, että Välityö-projektissa tai ruokaravintola KasarmiTallissa ei ole toistaiseksi avoinna uusia palkkatukityöpaikkoja.

TST:llä jo työskentelevien työsuhde jatkuu entisellään. Työttömillä työnhakijoilla säilyy edelleen mahdollisuus työkokeiluun.

Valtakunnallisestikin eri puolilla maata ollaan palkkatukirahojen osalta samassa ikävässä tilanteessa. Muutosta ei ole odotettavissa tänä vuonna, jollei eduskunta myönnä työllistämiseen uutta rahoitusta syksyn lisäbudjetissa.

Enjoy your summer!

PowerPoint-esitys

Muutama lippu jäljellä!

To 23.7. klo 19 Åboa Vetus & Ars Nova -museon pihanäyttämöllä
Linnateatterin esitys Stockmann Yard. Ilmoittautumiset ja maksut
Infoon 2.7.mennessä.Lippuja jäljellä vain 9 kappaletta!

Grilli-ilta tänään – tervetuloa viihtymään!

Grilli-ilta Texasin ja Louisianan tyyliin perjantaina 26.6. klo 17.00 – 21.30

Kymmenen euron hintaisella lipulla saat ruoan lisäksi yhden ruokajuoman sekä tapahtuman livemusiikkikokemuksen kaupan päälle. Sisäänpääsy vain ennakkoon ostetulla lipulla.

Tervetuloa grilliherkkujen pariin!

 

Lakiasiainpalvelua TST ry:n jäsenille

HHR_ilmoitusA5

Seilin avointen ovien päivä 16.7.2015

Tervetuloa tutustumaan Seilin kauniiseen saareen ja historialliseen kirkkoon. Saaristomeren tutkimuslaitoksessa yleisöluento ja kioskista voi ostaa kahvia sekä pullaa. Ainoastaan jäsenille, enintään 16 henkilöä. Huomioi säävaraus. 

http://www.utu.fi/fi/yksikot/tyyk/saaristomeren-tutkimuslaitos/Sivut/home.aspx

http://proseili.fi/

nettiseili

Kotisivujen teko -kurssin toinen ryhmä alkaa 1.7.

Kaikki halukkaat eivät mahtuneet Kotisivujen teko -kurssille, joten viikolla 27 alkaa toinen, samansisältöinen kurssi. Kurssi pidetään keskiviikkoisin 1.7. alkaen klo 11.00 – 13.00 ICT-luokassa. Kurssin kesto on n. 4 – 6 viikkoa etenemistahdista riippuen.

Kurssilla perehdytään www-sivujen valmistukseen liittyviin seikkoihin, luodaan katsaus HTML-esityskielen perusrakenteisiin, CSS-tyylikielen perusteisiin sekä luodaan lopuksi katsaus alan kuumimpiin trendeihin. Kurssin päätyttyä opiskelija ymmärtää HTML-sivujen perusrakenteen ja on valmistanut kurssilla yksinkertaiset kotisivut. Kurssilla kirjoitetaan koodia Muistiolla (Notepad).

Tälle maksuttomalle kurssille otetaan kuusi (6) opiskelijaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset Infoon  tiistaina 30.6. klo 14.00 mennessä.

Paavon Sporttipäivä lapsille 23.6.

Turun urheilupuistossa järjestetään ti 23.6. ohjelmaa lapsille ja lapsiperheille. Stadionilla on klo 14-18 lajikokeiluja, vartalomaalausta sekä välipalaa tarjolla. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Tervemenoa pomppimaan!

Lisätietoja Paavon Sporttipäivästä

 

Kesäpäivänseisaus – päivä siirtyy rengin puolelle

Juha Nirkko käsittelee kolumnissaan kesäpäivänseisausta ja siihen liittyviä uskomuksia ja enteitä. Tänä vuonna päivä on pisimmillään tänään sunnuntaina 21.6. klo 19.38.

Tässä poimintoja kolumnista.

”Seisahdus, tasaus, päivänpalaus. Nimitykset ovat juhlallisia ja pysähdyttäviä. Ne kertovat jo itsessään, että esi-isämme osasivat downshiftata. Päivän seisoessa ei sopinut aloittaa mitään sellaista työtä, jonka pitäisi edistyä, eikä myöskään istuttaa mitään kasvamaan. Kun aurinko ennen palauspäivää laski suurena ja punaisena, tiesi se kylmää mutta sen jälkeen lämmintä. Päivänsavu eli autereinen ilma merkitsi ennen päivänseisausta pohjoistuulia ja sen jälkeen hyviä ilmoja.

Juhannuksena päivän sanottiin siirtyvän rengin puolelle, ja tämä oli positiivista ajattelua. Renki saattoi joutua paiskimaan töitä niin kauan kuin valoa riitti, mutta lohdukseen hän tiesi sitä riittävän päivä päivältä vähemmän. Vasta jouluna päivä kallistui taas isännän puolelle. Myös ilmatieteilijät vakuuttavat, että kesäpäivänseisaukselta kesä vasta oikeastaan alkaa. Ja mitä rivakammin suvi etenee, sitä vinhemmin lähenevät jo seuraavat kokkotulet.”

 

Lue koko juttu SKS:n nettisivuilta

Juhannus – miksi ja milloin?

Kesän valoisimpana aikana esi-isämme viettivät säänjumala Ukon juhlaa sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Mutta jo keskiajalla kirkko omisti Suomessakin kesäkuun 24. päivän Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi (vuodelta 1316 maininta ”Nativitas Johannis baptiste”) ja juhlan nimeksi yleistyi juhannus, joka on Johannes-nimen vanha ääntämismuoto. Ruotsinkielisillä alueilla ja Lounais-Suomessa juhlaa kutsuttiin keskikesään viittaavalla midsommar-sanalla ja sen suomenkielisillä väännöksillä kuten mittumaarja, mettumaari. Johannes Kastajan mukaan juhlan nimi on Virossa jaanipäev ja venäläisillä Ivanov den´ tai Ivan Kupala.

Päinvastoin kuin puoli vuotta myöhemmin vuoden pimeimpänä aikana vietettävään jouluun juhannukseen ei liity juurikaan kirkollis-uskonnollista perinnettä. Juhannus on toki yleinen ripillepääsypäivä. Häidenviettoaikana juhannusta ruvettiin suosimaan syystalven sijaan 1800-luvulta alkaen, mutta nyt juhannushäät ovat vähentyneet. Helsingissä Seurasaaren juhannusjuhlissa tosin vihitään hääpari perinteisin menoin edelleen joka vuosi, kuten on tehty vuodesta 1956 alkaen.

Juhannukseksi kaupunkilaistuneetkin suomalaiset suuntaavat sankoin joukoin maaseudulle, mökille, ulkoilmajuhliin ja vesien ääreen polttamaan kokkoa, saunomaan, ryyppäämään ja seurustelemaan, kuten jo muinaisissa Ukon juhlissa oli tapana. Juhannuksena on tarkkailtu enteitä karjan ja sadon menestymisestä ja naimisiin pääsystä. Nuoret tytöt ovat tehneet lemmentaikoja: jos esimerkiksi kieriskelee alasti kasteisessa viljapellossa, on varmaa, että sulhanen ilmaantuu kuluvana vuonna.

Juhannuksenvieton pääpaino on juhannusaatossa, 23.6., jolle päivälle on vuodesta 1890 alkaen sovitettu Aaton nimipäivä, tosin ruotsalaisen Adolfin vastineena eikä aatto-sanasta johtuvana. Mutta vuodesta 1955 alkaen juhannuspäivää on Suomessa vietetty työmarkkinajärjestöjen aloitteesta kesäkuun 19. päivää seuraavana lauantaina ja juhannusaattoa tätä lauantaita edeltävänä perjantaina, joten Jussit ja Aatot eivät enää useinkaan pääse viettämään nimipäiviään juhannuksena.

Juhannuspäivä on myös Suomen lipun päivä. 1920-luvulla alettiin vastaitsenäistyneessä maassamme kiinnittää huomiota kansallislipun käyttöön ja suunnitella liputuspäiviä. Vuonna 1926 järjestettiin sen ajan julkkiksille kiertokysely sopivimmasta Suomen lipun juhlapäivästä, joka ei saisi olla poliittisesti värittynyt. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934. Liput nostetaan salkoon jo juhannusaattoiltana kello 18, ne saavat olla salossa yön ja ne lasketaan vasta juhannuspäivän iltana kello 21.

Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivusto 

Juhannukseen kuuluu saunominen

Turun museokeskuksen verkkosivustolta löytyy tämä mielenkiintoinen tietopaketti meille suomalaisille tärkeästä saunasta ja juhannuksesta eli juhannussaunasta.

Koivuntuoksuinen juhannus

Saunan puhdistavaa vaikutusta on pidetty vanhassa talonpoikaiskulttuurissa erityisenä, jopa yliluonnollisena. Tärkeitä saunomisen hetkiä ovat olleet etenkin joulu ja juhannus. Juhlapäivien aaton sauna on merkinnyt paitsi rentoutumista, myös rituaalista puhdistautumista. Juhannuskoivuin tai tuorein lehvin koristeltuun juhannussaunaan mentiin yöttömän yön juhlaa korostaen jo päivällä, jotta illalla oltaisiin saunanraikkaina kokon äärellä.

Juhannusta on vanhassa kansanperinteessä pidetty taikavoimaisena ajankohtana, koska silloin päivä on pisimmillään ja tapahtuu käännös kohti talvea. Henkien on uskottu nousevan esille seisauspäivien läheisyydessä. Vehreitä koivunoksia on käytetty vihdottaessa pahojen henkien karkottamiseen ihmisestä.  Juhannussauna on myös nähty sopivaksi erityisesti lemmennostatus-taioille. Vihtomisen tiedettiin jo menneinä aikoina kiihdyttävän pintaverenkiertoa ja puhdistavan ihoa. Koivunlehdistä irtoaa ihoa luontaisesti hoitavia aineita ja koivua onkin pidetty saunavihdan parhaana raaka-aineena. Kansan keskuudessa on tosin ollut myös muista puulajeista sekä erilaisista yrteistä tehtyjä vihdaksia ja kylpemiskimppuja.

Vihdan sitomisen tavoissa on ollut alueellisia eroja. Länsi-Suomessa oikeaoppinen vihta on ollut tapana sitoa taivutetulla koivun oksalla, Itä-Suomessa on käytetty koivunvarvusta kierrettyä pantaa eli lenkkiä.  Uskomuksen mukaan paras vihta syntyi puusta, jonka kasvupaikalta näki suoraan saunalle.  Myöskään vihtomisjärjestys ei ole ollut vanhan kansan keskuudessa merkityksetön, vaan vihtominen piti aloittaa oikeaoppisesti päästä ja edetä alaspäin häätämällä taudit pois ”varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen”.

Turun museokeskus / Turun sanomat
Vihdantekoa
1941

Lue myös Turkulaisen juttu Niksit juhannussaunaan

Vastaa Euroopan laajuiseen kuluttajakyselyyn

Yhteistyökumppanimme EHYT ry:n sivuilla olevan linkin kautta pääset osallistumaan Euroopan laajuiseen alkoholin kuluttajakyselyyn. EHYT ry:n nettisivuille pääset tästä. Vastaamisaikaa on 15.6. saakka.